HELLUNTAIHERÄTYS

Page

 

  Pyhä Henki alkuunpanijana 

Useimmilla kirkkokunnilla on omat perustajansa, mutta kautta maailman vaikuttavan helluntaiherätyksen perustajaksi ei voida nimetä ketään henkilöä! 1700- ja 1800-luvuilla vaikutti voimakkaita pyhitysliikkeitä, joitten parissa alkoi ilmetä helluntaikokemuksia. Nämä ovat vaikuttaneet helluntaiherätyksen syntyyn. Ilmeisesti Jumala tahtoi antaa Pyhän Hengen vuodatuksen kaikkiin kristillisiin seurakuntiin ja kirkkokuntiin hengellisen elämän virvoitukseksi ja evankelioimistyön voimakkaaksi eteenpäin menemiseksi. Kirkot eivät kuitenkaan olleet valmiita vastaanottamaan Pyhän Hengen siunausta.

Jumalan Pyhän Hengen tuli poltti eri rotujen väliset raja-aidat. Monet kirkkohistorioitsijat pitävät vuotta 1906 helluntaiherätyksen syntymävuotena, mutta he unohtavat sen tosiasian, että monissa eri maissa ja maanosissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli vastaavanlaista Pyhän Hengen toimintaa.

t_b_barratt_edit_mv[1]     Helluntailiikkeen saapuminen Suomeen 

Mainittakoon tapahtuma vuodelta 1797 Lapinlahden Savojärven kylästä, kun Asikkalan ja Heikkilän talojen väet olivat Telppäs-ulkoniityllä heinänteossa. He alkoivat puhua kielillä ja profetoida, kun Jumalan Henki laskeutui heidän ylleen. Tämä oli alkua herännäisyyden synnylle.

Lestadiolaisten parissa Jumalan Henki vaikutti useilla paikkakunnilla 1800-luvun loppupuolella. Heidän joukossaan oli mm. Kallion Yhteiskoulun johtajatar Hanna Castren, joka yhdessä muitten kanssa oli kutsumassa Thomas B. Barratt’ia Suomeen. Metodistien parissa monet olivat kokeneet oman helluntainsa jo vuosia ennen Barratt’in Suomeen tuloa 1911. Samaa oli myös koettu mm. ruotsinkielisten baptistiuskovien joukossa.

Pastori T.B.Barrattia pidetään Pohjoismaissa ellei koko Euroopassakin helluntaiherätyksen pioneerina. Barratt vieraili Suomessa syksyllä 1911 ja seuraavan kerran kesäkuussa 1912. Tilaisuudet olivat yhteiskristillisiä, sillä Barratt uskoi Jumalan tahtovan antaa hengen­vuodatuksen kaikkiin seura­kuntiin. Hänen raama­tulliset ja raittiit näke­myk­sensä sekä hillitty persoonal­lisuutensa herättivät kunnioitusta ja luottamusta. Sanan opetus Pyhän Hengen persoonasta ja toiminnasta, niin Hengen armo­lahjoihin kuin muihinkin Uuden Testamentin tärkeisiin osa-alueisiin oli voimakasta. Vähitellen nousi esiin myös Raamatun mukainen kaste, ja ensimmäinen uskovien kaste­tilaisuus tämän alkaneen herätyksen puitteissa pidettiin Lempäälässä 1.7.1912. Seuraavat kastetilaisuudet olivat Helsingissä.

Ensimmäinen paikallisseurakunta perustettiin Helsinkiin 1915. Tällä hetkellä (31.12.2013) on helluntaiseurakuntia 241, ja yhteinen jäsenmäärä on noin 50 000. Huomattakoon, että jäsenmäärä koostuu varsinaisista seurakuntalaisista, jotka uskoon tultuaan on kastettu ja liitetty seurakuntaan. Tuossa määrässä ei ole huomioitu seurakuntalaisten lapsia, jotka eivät vielä ole tulleet uskoon ja kastattaneet itseänsä. Lisäksi laskelmasta puuttuvat maamme ruotsinkieliset helluntaiseurakunnat ja niiden jäsenmäärä.

Paikallisseurakunta on hengellinen organisaatio, joka pyrkii elämään Raamatun opetuksen mukaisesti. Seurakunnilla on vanhimmistot ja diakonit seurakunnan palvelijoina, ja seurakunnan ihanteena on saada toteuttaa hengellisen pappeuden periaatetta.

raamattu_33-38[1]

Suomen helluntaiseurakuntien rakenne perustuu Raamattuun 

Helluntaiseurakunnat Suomessa ovat koko olemassaolonsa ajan olleet itsenäisiä paikallisseurakuntia, ilman keskusjohtoa ja -organisaatiota. Seurakuntia ovat johtaneet alkuseurakunnan mallin mukaisesti vanhimmat.  Seurakuntien yhteys on toteutettu yhteisillä maakunnallisilla ja valtakunnallisilla neuvottelupäivillä.

Seurakuntien taloudellisten asioiden ja kiinteän omaisuuden hoitamisen tueksi on yleensä perustettu paikallinen rukoushuoneyhdistys tai vastaava.  Seurakunta on Raamatun mallin  mukainen hengellinen yhteisö ilman rekisteröitymistä.  Yhdistys puolestaan on yhdistyslain mukaan rekisteröitynyt yhteisö, hoitaen lainmukaiset vastuut yhteiskuntaan päin. Tämä järjestely on toiminut hyvin ja sillä on samat mahdollisuudet toimia näin edelleenkin

ALLEKIRJOITUSKUVA     Rekisteröitymishanke käynnistyy 

1990-luvulla alettiin suunnitella helluntaiherätyksen muuttamista helluntaiseurakuntien liitoksi tai uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Asian valmistelu annettiin vuonna 1986 perustetulle neuvotteluvaltuuskunnalle. Liittoajatus hylättiin Turun Talvipäivillä 1995, jolloin päädyttiin suunnittelemaan uskonnollisen yhdyskunnan perustamista. Ensimmäinen sääntöehdotus seurakuntiin lähti vuonna 1997, jolloin keskustelu rekisteröitymisestä alkoi. Syntyi kaksi ryhmää, toiset ajoivat voimakkaasti uskonnollisen yhdyskunnan perustamista ja toiset olivat vanhan hyväksi koetun seurakuntamallin kannalla.

 

kirkko[1]     Suomen Helluntaikirkko perustetaan 

Huolimatta Helluntaiherätyksessä tapahtuneesta jakautumisesta uskonnollinen yhdyskunta, nimeltään Suomen Helluntaikirkko, perustettiin ja perustamiskirja allekirjoitettiin tammikuussa 2002. (Eduskunta hyväksyi uuden uskonnonvapauslain 11.2.2003, ja se astui voimaan 1.8.2003). Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, jolla on oma keskushallintonsa. Se hyväksyy jäsenikseen paikalliset helluntaikirkkoseurakunnat. Uskonnollisella yhdyskunnalla on ulkoapäin tulevia säännöksiä, jotka koskevat mm. lasten asemaa yhdyskuntaseurakunnissa. Lapset merkitään äitinsä mukana yhdyskuntaseurakunnan rekisteriin 18 ikävuoteen asti, vaikka eivät olisi uskossa eivätkä kastettuja. Tämän myötä seurakuntiin tulee ns. ulkojäseniä. Myös Helluntaikirkon säännöt ovat määräävässä asemassa seurakuntien sääntöihin nähden. Keskusjohtoisuus nykyisten sääntöjen mukaan on vielä verraten löyhä, eikä pakollisia veroluonteisia maksuja toistaiseksi kerätä.

 

kello_web[1]     Aika on rientänyt  

Kuluneitten vuosien aikana Helluntaikirkon eteneminen on ollut varsin verkkaista ja 15.3.2015 Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakuntia oli 41. Suurin osa on perinteisen seurakunnan sisällä olevia ”pöytälaatikkoseurakuntia” ja muutama kokonaan helluntaikirkkoseurakunnaksi rekisteröitynyt seurakunta. Helluntaikirkon jäsenmäärä 15.3.2015 oli 8155  (n. 18 % koko helluntaiseurakuntien jäsenmäärästä, tähän lukuun sisältyy myös kastamattomat lapsijäsenet). Vaarana kuitenkin on toimintojen keskittyminen ja koordinoituminen saman johdon alaisuuteen. Tämä voi johtaa valvonnan ja vallan kapenemiseen ja henkilöitymiseen. Tämä kehitys on ollut nähtävillä vastaavissa tapauksissa Suomen ulkopuolella.

SIVUSTON_KUVAKE   Suomen Helluntaikansa ry 

Itsenäisen paikallisseurakuntamallin kannattajat perustivat näiden tapahtumien seurauksena heinäkuussa 2003 yhdistyksen, nimeltään Suomen Helluntaikansa ry. Suomen Helluntaikansa ry ei ole seurakunta, kirkkokunta tai mikään muukaan seurakuntien yläpuolella oleva järjestö.  Sen pyrkimyksenä on puolustaa Raamatun koko totuutta Jumalan sanana. Pitää esillä raamatullista itsenäisten seurakuntien järjestymismallia ja harjoittaa tähän pyrkivää julkaisu-, julistus- ja kurssitoimintaa.

Helluntaikansa alkoi julkaista 12 kertaa vuodessa ilmestyvää Ristin Kansa  -lehteä vuoden 2005 alusta. Lehti sisältää mm. Raamatun Sanaan pohjautuvia hartaus- ja opetuskirjoituksia, selostuksia Helluntaikansan tapahtumista ja tietoja kirkkokunta-asiasta itsenäisten paikallisseurakuntien kannattajien näkökulmasta, tuoden julki mahdollisuuden jatkaa koetellulla itsenäisellä seurakuntalinjalla.

Missä mennään? 

Helluntaiherätyksen pirstoutuminen on aiheuttanut paljon murhetta. Suomessa yli 100 vuotta toiminut Pyhän Hengen synnyttämä herätysliike on säröytynyt. Hämmentyneinä katselemme kirkollistumisen tuomaa sokaisevaa oikeassa olemisen ja näkyvyyden tarvetta. Voimme vain rukoilla, että Jumala olisi armollinen eikä sallisi rakkaan herätysliikkeemme hajota kappaleiksi.

Helluntailaisuuden ilme ja toimintatavat ovat muuttuneet, maallistuneet ja laitostuneet ratkaisevasti viimeisen 30 vuoden aikana. Selvimmin se näkyy kokousten ja tapahtumien sisällössä, musiikissa ja jopa saarnoissa. Ei uskota puhtaan Jumalan Sanan vetovoimaan vaan haetaan korvikkeita, tavoitellaan erikoisuutta. On otettu mallia maailman juhlimisesta ja ”bileistä”. Seurakuntiin on tuotu väri- ja savuefektit, meluisa rock-musiikki ja mustat synkät kulissit. Tämä ei tuo uusia Jumalan lapsia seurakuntiin, korkeintaan mukanaolijoita, käännynnäisiä. He eivät ole oppineet hakemaan hengellistä ravintoa julistetusta Jumalan Sanasta, jos sitä vielä jossakin Raamatun mukaisesti julistetaan, koska eivät ole uskoon tulleetkaan. Tätä kehitystä kirkollistuminen ei suinkaan estä eikä hidasta, vaan pikemminkin edistää. Onneksi näin ei kuitenkaan ole kaikissa seurakunnissa.

Suomen Helluntaikirkko kulkee omaa tietään kirkkokuntana tavoitteenaan saada näkyvyyttä, vaikutusvaltaa ja edustuksellisuutta. Kaikilla itsenäisillä seurakunnilla on kuitenkin valinnan mahdollisuus pysyä Raamatun mukaisina paikallisseurakuntina tai liittyä Suomen Helluntaikirkkoon  osana Helluntaikirkkojärjestelmää. Valinta on jokaisen seurakunnan oma ja jokainen seurakuntalainen voi yksilönä olla vaikuttamassa kotiseurakuntansa tulevaisuuteen ja järjestäytymismuotoon.